Tärkeintä pääomasijoittamisessa on kestävän kasvun rakentaminen niin, että saadaan luotua työpaikkoja, jotka tuottavat verotuloja ja hyvinvointia. Näin tiivistää johtamansa toimialayhdistyksen, Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Anne Horttanainen alan perustehtävän.

”Pääomasijoittajien kohdeyritykset kasvavat nopeammin ja kasvattavat henkilöstöä muita yrityksiä nopeammin. Seitsemän prosenttia työpaikoista on pääomasijoittajien tämänhetkisissä kohdeyrityksissä”, hän huomauttaa.

Pääomasijoittajien toimialayhdistyksen johdossa vuoden 2023 alusta työskennellyt Anne Horttanainen on yksi Midinvestin toukokuisen 30-vuotisjuhlaseminaarin alustajista. Hän haluaa herättää keskustelua ainakin kahdesta isosta aiheesta – Suomen kansallisesta narratiivista ja monimuotoisuuden merkityksestä omalla toimialallaan.

Vauhtia listaamattomien yritysten kasvuun

Pääomasijoittamisella maailmanlaajuisesti mahdollistetaan uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittäminen muuttuviin tarpeisiin. Meillä pääomasijoittajat vaikuttavat koko Suomen kehitykseen vauhdittamalla listaamattomien yritysten kasvua eri puolilla maata.

”Pääomasijoittaminen tunnistaa potentiaalia ja generoi yritteliäisyyttä ja toimeliaisuutta”, Horttanainen sanoo.

Midinvest alueellisena pääomasijoittajana tuntee hyvin oman alueensa yritykset ja niiden kestävää kasvua tukevat ekosysteemit. Horttanainen arvioi Midinvestin tunnistavan muita nopeammin keskisen Suomen yritykset ja aihiot, joissa on ainesta tulevaan kasvuun.

Listaamattomiin yrityksiin sijoittamisen tiedetään riskeistä huolimatta myös tuottavan keskimäärin pörssiä paremmin. Kun sijoituskelpoisiin yrityksiin tuodaan pääomaa ja lisäksi ammattimaisten sijoittajien osaamista ja verkostojen voimaa, voidaan uudistaa kokonaisia toimialoja.

Suomen alavireinen kansallinen narratiivi uusiksi

Yrityksiltä odotetaan nykyisin myös yhteiskunnallista näkemystä. Anne Horttanaisen mielestä pääomasijoittajat voisivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun nykyistä enemmän.

”Pääomasijoittaminen on merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa ja tärkeä kestävän kasvun rakennuspalikka. Useissa pääomasijoittajien kohdeyrityksissä myös luodaan ratkaisuja aikamme suuriin ongelmiin. Pääomasijoittajien on tärkeää olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa”, Horttanainen sanoo.

Häntä askarruttaa erityisesti Suomen alavireinen kansallinen narratiivi, jota tällä hetkellä hallitsee pessimismin aalto.

”Tarvitaan yhteinen visio kasvusta – elinvoimaisesta Suomesta, joka houkuttelisi myös kansainvälisiä sijoittajia. Rakennetaan yhdessä kestävää kasvua”, Horttanainen toteaa.

Hän kaipaa keskustelua muistakin teemoista, kuten siitä, millaisia yrityksiä kasvatetaan. Pitäisi myös hakea ratkaisuja osaajapulaan eli siihen, miten kansainvälisiä osaajia saadaan Suomeen.

”Nämä, kuten monet muutkin tämän hetken polttavat aiheet, ovat kestävyyskysymyksiä. Yritysten on perusteltava omaa olemassaoloaan, ja vastuullisuus on yhä isommassa roolissa,” hän katsoo.

Arvoa luotava kestävällä tavalla

Vastuullisuus kiinnostaa pääomasijoittajia, joilla on jo lakiin perustuva velvollisuus raportoida toimintansa kestävyystekijöistä Finanssivalvonnalle. Pääomasijoittajien pitää osoittaa, että ne ovat huomioineet ympäristövaikutukset, sosiaaliset ja työntekijöihin liittyvät asiat, ihmisoikeudet ja korruption vastaiset toimet.

”Arvoa on luotava kestävällä tavalla, ja meillä panostetaan siihen valtavasti. ESG-työryhmä on Pääomasijoittajat ry:n suosituin ja halutuin työryhmä. Jäsenistö on sitoutunut ohjeisiimme. On oltava ajan hermolla”, Anne Horttanainen sanoo.

Yritysvastuu edellyttää investointeja, mutta tuo kustannusten lisäksi myös uusia kasvumahdollisuuksia.

”Vaikka meillä on nyt sääntelytsunami, on huomattava, että kestävyys on myös taloudellisesti tärkeää. On tärkeää, että huomaamme ne mahdollisuudet, low hanging fruits, joita tähän liittyy. Esimerkiksi energiamurroksessa on myös valtavia mahdollisuuksia”, Horttanainen huomauttaa.

Monimuotoinen tiimi suoriutuu paremmin

Pääomasijoitusalan edunvalvojaa huolestuttaa myös oman toimialan historiasta juontava miesvaltaisuus.

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n diversiteettitutkimuksen mukaan kohdeyrityksissä hallitusten jäsenistä vain 13 prosenttia on naisia. Tesin tutkimuksen mukaan tilanne sijoitustiimeissä on puolestaan jo melko hyvä, sillä manageritasolla naisten osuus on 42 prosenttia, mutta partneritasolla vain 13 prosenttia. Anne Horttanainen pitää tärkeänä nostaa esiin alan vaikuttajanaisia osoittamaan, että tarjolla on naisillekin tilaisuuksia vaikuttaa kehityksen suuntaan.

”Tarvitaan myös keskustelua siitä, mitä valintoja tytöille kouluissa suositellaan ihan ala-asteelta asti. Oppilaanohjaamiseen täytyy panostaa”, Horttanainen sanoo.

Hän muistuttaa, että maailmassa on isoja ongelmia ratkaistavana, eikä ole eduksi, jos puolet ihmisten potentiaalista jää hyödyntämättä.

”Monimuotoisuus ei ole vain sukupuolten tasa-arvoa, vaan paljon muutakin, kuten ikää, kansainvälisyyttä ja erilaisia taustoja. On tutkimusnäyttöä, että monimuotoiset tiimit performoivat paremmin. Diversiteettiin kannattaa panostaa, sillä siten pääomasijoittajan perustehtävä tehostuu. Se on hyvää bisnestä”, hän lisää.

Anne Horttanainen

Anne Horttanaista askarruttaa erityisesti Suomen alavireinen kansallinen narratiivi, jota tällä hetkellä hallitsee pessimismin aalto. ”Tarvitaan yhteinen visio kasvusta ja elinvoimaisesta Suomesta.”

Lue Toimitusjohtaja Anne Horttanaisen blogi Pääomasijoittajat ry:n sivuilla.